Lue aiheen ennakko täältä.

Unohtaisiko kyborgi tai androidi ikinä sandaaleitaan uimahallille? Olisiko “paras” tekoäly ihmismäisen erehtyväinen ja asenteellinen, vai aina täysin virheetön ja loputtoman analyyttinen täydellisyys, jolle ei sattuisi huonoa päivää edes sateen sattuessa ja virtapiirien kastuessa?

Tekoälyn ja siitä puhumisen ensimmäinen ongelma tulee vastaan jo heti kättelyssä: kuinka määritellä ja rajata tekoäly, kun älykkyyttäkin voi mitata ja kuvailla lukemattomin eri tavoin. Esim. monikansallinen IT-alan yritys CGI määrittelee internetsivuillaan tekoälyn seuraavasti:

Tekoäly (artificial intelligence AI) tarkoittaa koneen kykyä jäljitellä ja oppia inhimillistä päättelyä. Käytännössä kyse on oppivasta ennakointi- ja päättelyohjelmistoista, jotka kykenevät automatisoimaan päätöksentekoa ja antamaan suosituksia.

Tavallinen sukankuluttaja törmää tekoälyyn kaikista lähimmin kenties oman älypuhelimensa kanssa. Puhelimen kameran kasvojentunnistus etsii kuvasta tiettyjä kaikkien kasvoille tyypillisiä yhteisiä nimittäjiä, joita ovat esim, pään ovaali muoto ja sen sisälle asettuvat tunnistettavat piirteet kuten silmät, nenä, kulmakarvat ja suu.

Tekoälyn kehitystä on vaikeaa ennakoida. Shakin ja Go:n kaltaisissa, erittäin haastavissa peleissä on tekoäly jo kyennyt ihmiskunnan taitavimmat osaajat päihittämään, mitä kumpaakin pidettiin sangen utopistisena ajatuksena vielä muutamaa kymmentä vuotta aikaisemmin. Ehkä voimme kuitenkin lohduttautua vielä sillä ajatuksella, että ihminen on vielä toistaiseksi se, joka keksii pelit ja säännöt.

---

Eräs keskustelija pohti, että pärjäisikö tekoäly ihmiselle kenties myös musiikin säveltämisessä? Tämän Savon Sanomien uutisen mukaan tekoäly kykenee jo luomaan tarttuvia pop-kappaleita, toki ihmisen apua tuo "bittiavaruuden repe-helismaa" edelleen tarvitsee saattaakseen kuplettinsa kaiken kansan tietoisuuteen.

Vähän kuten olettaakin saattoi, keskustelu siirtyi varsinaisesta teknologisen kehityksen ruotimisesta lähemmäs etiikkaa ja moraalikysymyksiä. Moni keskustelija koki, että tekninen kehitys ei ole tehnyt länsimaisesta ihmisestä automaattisesti yhtään sen onnellisempaa. Useampikin Afrikassa asunut osallistuja oli sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten onnellisuus on kiinni aivan muista asioista, kuin viimeistä huutoa olevista teknisistä vimpaimista ja takuuvarmasti toimivasta infrastruktuurista. Samaa seikkaa puoltaa esim. Happy Planet -indeksi.

Moni oli huolissaan robotisaation ja automaation aiheuttamasta työttömyydestä. Jos yksittäisen ihmisen työpanosta ei enää tarvita, mistä hän saa leivän suuhunsa ja ainakin osan merkityksestä elämäänsä? Mahdollinen kansalaispalkkakin nousi keskustelussa esille. Voisiko kansalaispalkkaan kuulua osana myös oma robotti, jonka voisi sitten valjastaa haluamaansa tuotantoon? Jos jo nykyisellään maapallon rikkain prosentti omistaa 99 prosenttia maailman varallisuudesta, kävisikö sama myös robottien / tekoälyn kanssa?

Jos jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, niin luoko ihminen sitten tekoälyn omaksi kuvakseen? Voiko ja pitääkö kehitystä pysäyttää tai edes hiljentää? Ja jos jonain kauniina päivänä tekoälylläkin on jo oma minuus ja tunteet, tulee eteen taas aivan uusia eettisiä kysymyksiä.

Illan alustaja muistutti loppuun, että on vielä ainakin yksi teollisuudenala, joka nojaa täysin inhimillisten ominaisuuksien varaan: elintarviketeollisuus ja ennen kaikkea panimot eivät tulisi toimeen ilman tarkkanenäisten makuvivahde-experttien huippuunsa hiottua erikoisosaamista. Uutisen innoittamana voimmekin harjoituttaa aistejamme ennen seuraavaa, 9.10.2017 kokoontuvaa Miestenpiiriä, jolloin Matti Palmu alustaa aiheen Avioliitto eri kulttuureissa. Tervetuloa tuolloin taas joukkoon sakeaan!

Vähän vielä lisää luettavaa:

• Tutkijat huolissaan tekoälyn vaaroista – jakautuuko maailma superrikkaisiin robotinomistajiin ja köyhiin työttömiin? | Yle.fi 17.1.2015 klo 17:27

- AlphaGo on merkittävä askel kohti yleistä tekoälyä – mutta miten pitkä? | Digitoday 22.3.2016 6:32 - Tekoäly ennusti Alzheimerin kaksi vuotta etukäteen | Tiede.fi 1.9.2017 klo 10:32 - Neuroverkko oppii ymmärtämään näkemäänsä ja kuulemaansa | Tekniikka ja talous 4.4.2016 klo 14:56

Elokuvia, joissa tekoäly on juonen keskiössä:

• Terminator | Wikipedia

- Matrix | Wikipedia - Alien | Wikipedia - Blader Runner | Wikipedia - 2001: Avaruusseikkailu | Wikipedia - Ex Machina | Wikipedia