Kooste

Suomi 100 -muistoja

Julkaistu 23.12.2017 klo 20:31

Alustaja Ei erillistä alustajaa

Ajankohta
4.12.2017 klo 18:30
Kuuluu kategorioihin
Historia
Avainsanat
Suomi 100 -muistoja
Alkuvirsi
-
Miesvahvuus
16

Herkut lisukkeineen
Herkut lisukkeineen

Piparien, torttujen, suklaan ja glögin nauttimisen ohessa sai kukin kertoa omista Suomeen ja suomalaisuuteen liittyvistä tunnoista ja muistoistaan. Suomen lippu kiersi ringissä ja kukin sai vuorollaan laittaa sinivalkoiset värit liehumaan, jokainen omalla tyylillään.

Eräs osallistuja toi nähtäville talvi-, jatko- ja Lapin sodat läpikäyneen isänsä rautasormuksen. Talvisodan häämöttäessä useat sadattuhannet suomalaiset luopuivat kultaesineistään isänmaan hyväksi. Kultakeräyksen tuotolla oli tarkoitus hankkia ilmapuolutuskalustoa, mutta lopulta erinäisten viivytysten jälkeen kullan vastineeksi saatiin pääasiassa viljaa. Toinen osallistuja toi nähtäville sodanaikaisen tuntolevyn, Lotta Svärd -pinssin ja SS-pataljoonan kokardin. Mainittakoon, että tuon ajan tuntolevyissä ei komeillut sotilaan henkilötunnus, kuten nykyään.

Lotta Svärd
Lotta Svärd
Rautasormus 1
Rautasormus 1
Rautasormus 2
Rautasormus 2

Illan aikana käytti useampikin herrasmies silmäkulmia kostuttavan puheenvuoron, mutta kenties koskettavin kaikista oli sotalapsen tarina. Kaksivuotiaana Ruotsiin turvaan ja vähän alta viisivuotiaana takaisin oman rakkaan isän syliin, tuo samainen jälleennäkeminen ei unhoitu mielestä koskaan. Ruotsalaiset sijaisvanhemmat jaksoivat muistuttaa, että sinä olet täällä vain käymässä, kotona Suomessa vanhempasi odottavat. Kahden naapurimaan sangen erilaisesta tilanteesta kertonee paljon se, että Ruotsissa puuron kanssa tarjoiltiin hunajaa. Sama sotalapsi esitti myös Runebergin runon Sotavanhus, johon hän oli itse tehnyt sävellyksen. Sotavanhus kertoo Suomen sodan veteraanin tarinan.

Ilta päättyi Maamme-lauluun. Veisuun hiljennyttyä Myyrmäen miestenpiiri siirtyi joulutauolle. Asian alkulähteille ja -juurille palaamme jälleen maanantaina 15.1.2018, jolloin Heikki Turtiainen saapuu kertomaan tulevaisuudentutkimuksesta. Miten voi tutkia sellaista, mitä ei ole vielä olemassakaan? Nähdään tulevaisuudessa!

Hypähdä takaisin arkistoon tästä.