Teologi ja tuhattaituri Emil Anton työstää väitöskirjansa ohella kirjaa Irakilaisen kristinuskon historiasta. Kirjaprojektin sivutuotteena Emil pitää sekä radioblogia Radio Deissä että perinteisempää kynäilyblogia Seurakuntalainen.fi -sivustolla. Emil kertoi myös olevansa menossa neljän viikon mittaiselle arabian kielen kurssille Jordaniaan. Onneksi kiireinen mies ennätti hetkeksi myös Myyrmäen kirkolle turisemaan.

Raamattu kietoutuu tiivisti yhteen muinaisen Irakin kanssa. Jeesus puhui aikansa yleiskieltä arameaa, joka oli myös tuon aikaisen Irakin valtakieli. Muinainen Assyrian valtakunta sijoittui Pohjois-Irakiin, Babylonia taasen Etelä-Irakiin. Raamatun yksi kantaisisistä, Abraham, oli kotoisin Urista, Babyloniasta. Myös kaupunkimainen asuminen ja kirjoitustaito ovat irakilaista alkuperää. Akkadin valtakuntaa hallinneesta kuningas Sargonista on samanlainen kaislakorilegenda mitä Raamatun Mooseksesta. Raamatussa mainittu Babelin torni on saattanut edustaa samaa rakennustyyliä mitä Urissa oleva zikkurat-pyramidi.

Eräs osallistuja kysyi, että jäikö Hammurabista muutakin jäljelle kuin meidän tuntemamme laki? Emil vastasi, että Hammurabin laki oli kokoelma jo olemassa olleita lakeja ja päätöksiä. Lain tarkoituksena oli rajoittaa koston julmuutta. Nykyihmisen korviin rajulta kuulostava Silmä silmästä oli suuri uudistus aikaisempaan seitsenkertaisesti kostamiseen verrattuna. Toista osallistujaa kiinnosti tietää milloin profeetta Joona, joka Raamatun mukaan päätyi myös hetkeksi kalan vatsaan, siirtyi Niniveen, Assyrian pääkaupunkiin? Emilin mukaan Joonan hahmo mainitaan Raamatun historiakirjoissa 700-luvun yhteydessä, mutta varmaa tietoa sen historiallisuudesta ei ole.

Entä mihin Babylonian valtakunta sitten hävisi? Emilin mukaan Babylonia hiipui ajanlaskumme alkuun mennessä sekä hävittyjen sotien että myös kauppareittien muuttumisen myötä. Roomasta tuli tietyllä tapaa uusi Babylon, joka jatkoi juutalaisten ja myöhemmin kristittyjen vainoamista. Islam sai alkunsa 600-luvulla jälkeen Kristuksen ja Bagdadista tuli sen pääkaupunki.

Entä luotiinko juutalaisvastaisuuden juuret jo Babyloniassa? Emil Antonin mielestä meidän ymmärtämämme juutalaisvastaisuuden varhaisimpia merkkejä ovat kirkkoisien (mm. Augustinus) kirjoitukset.

Loppuun Emil Anton suositteli tutustumaan Mitä on olla kristitty -kirjaan, joka koostuu kolmesta Joseph Ratzingerin, myöhemmin paavi Benedictuksen, 1960-luvulla pitämästä saarnasta.

Kiitos Emilille taas yhdestä mielenkiintoisesta aiheesta!

Lue lisää:

• johdatus Gilgameshiin, maailman vanhimpaan eepokseen - Irakilaisempi kuin luulit -blogi Seurakuntalainen.fi -sivustolla | 4.10.2018