Illan alustaja Jarmo Kiilunen oli antanut osallistujille kotiläksyksi tutustua Johanneksen ilmestyksen lukuihin kaksi ja kolme. Luvuissa jaetaan ohjeistusta seitsemälle seurakunnalle, joita ovat Efesos, Smyrna, Pergamon, Tyatira, Sardee, Filadelfia ja Laodikea.

Eräs osallistuja kysyikin heti alkuun, onko ilmestyskirjan oletetusti sanellut Johannes todellakin sama Johannes, joka kirjoitti myös evankeliumin? Jarmo Kiilunen totesi, että varmaa tietoa ei ole, mutta ajallisesti se on toki sinänsä mahdollista. Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen ilmestys poikkeavat kieleltään ja tyyliltään todella paljon toisistaan, mikä jo osaltaan puhuu sitä vastaan, että kyseessä olisi yksi ja sama henkilö.

Ilmestyskirjan Johannes oli karkotettu Patmoksen saarelle roomalaisten toimesta. Johanneksen ajatuksia ja julistusta pidettiin luultavasti vaarallisena. Kiilusen mukaan Johannes oli selvästi perillä luettelemiensa seurakuntien tilanteesta - tiedon on siis täytynyt kulkea saarelle viestinviejien välityksellä. Johanneksella oli myös auktoriteettia maakuntia myöten.

Efesos oli tuon ajan suurkaupunki, johon virtasi eri kulttuurien ja uskontojen tuulahduksia. Toisessa luvussa mainittu luopuminen ensiajan rakkaudesta saattoi Kiilusen mukaan tarkoittaa keskinäisen rakkauden ja huolenpidon hylkäämistä. Smyrnassa oli synagoga, eli juutalainen seurakunta. Pergamonissa palvottiin keisaria. Pergamonista nimensä saanut pergamentti on käsiteltyä nahkaa ja kallista valmistaa - Raamattu on alunperin kirjoitettu pergamentille. Laodikeassa oli silmävoiteesta päätellen lääketieteellistä osaamista.

Seurakuntien saama ohjeistus noudattaa samaa kaavaa, “seurakunnan enkeli” on seurakunnan symbolinen edustaja. Angelos tarkoittaa sanansaattajaa tai viestinviejää. Juutalaiset pitivät siveettömänä kaikkea normikulttuurista poikkeavaa. Useassa kohtaa mainitut ja parjatut nikolaiitat, joista tiedetään yhä hyvin vähän, saattoivat hyvinkin olla vain vähän eri tavalla asioista ajattelevien juutalaisten yhteisö. Olivatko nikolaiitat kenties vähän vapaamielisempiä? Kiilunen muistutti, ettei ole vain yhtä “oikeaa” juutalaisuutta.

Erästä osallistujaa kiinnosti tietää, miten noille luetelluille seurakunnille myöhemmin kävi? Kiilunen vastasi, että moni seurakunnista koki lopun hyvinkin pian.

Lukukauden 2017–2018 viimeinen miestenpiiri päättyi suvivirteen. Veisuun jälkeen kirmasivat nuorukaiset tuttuun tyyliinsä kesälaitumille.

Kiitos Jarmolle jälleen kerran kanssaveljien sivistämisestä!

Illan alustajan suosittelemaa jatkolukemista:

• Apostolien teot