Kooste

Partiolaistoiminta

Julkaistu 12.9.2018 klo 13:20

Alustaja Panu Kantola

Ajankohta
23.4.2018 klo 18:30
Kuuluu kategorioihin
Harrastukset
Avainsanat
Panu Kantola, Partio, Lippukunta, Jeanne d'Arc, Merimiessolmu
Alkuvirsi
517: Herra, kädelläsi, säkeistöt 1 - 3
Miesvahvuus
19

Keväinen miestenpiirin ilta alkoi käsiäänestyksellä siitä, kuinka moni osallistujista pitää itseään partiolaisena. Vanhan sanonnan mukaan kerran partiolainen, aina partiolainen. Noin puolella osallistujista nousikin tassu taivaita kohti. Edustettuina lippukuntina mainituksi tulivat muiden muassa Töölön Siniset, Kymenrannan Pojat ja Tapiolan Eräpojat.

Illan alustaja Panu Kantola esitteli alkuun oman lippukuntansa, Jeanne d’Arcin, partiolaisille kotiinviemisiksi annettua ohjelappusta, jossa kerrottiin tarkemmin tulevan retken aikataulusta, ohjelmasta ja siitä, minkälaiset varusteet olisi suositeltavaa itse kunkin retkelle lähtevän pakata mukaan.

Nuuksion Siikajärvellä sijaitsevalle kämpälle suuntautuvalla retkellä oli tarkoitus harjoitella muun muassa puolijoukkueteltan pystytystä, tulentekoa, lippusolmun tekoa, kompassin käyttöä, ruoanvalmistusta retkikeittimen avulla, puukon teroitusta, kirveen käyttöä ynnä muita tuiki tarpeellisia erätaitoja. Eikä siinä vielä kaikki, pullaa ja pizzaakin oli aikomus leipoa. Ja totta kai myöskin saunoa. Loppuun vielä pakolliset siivoukset ja varustehuollot, mukaan luettuna teltan kuivatus.

Partiolaiset rahoittavat toimintansa muun muassa vohveleita ja adventtikalentereita myymällä. Myös Lionsklubin lehtien jakaminen tuo pientä tulovirtaa kassaan. Eräkämppiä voidaan myös vuokrata muille järjestöille ja toimijoille. Kirkon jumalanpalveluksessa kerätään kerran vuodessa kolehti partiolaisten hyväksi. Vantaankosken seurakunta avustaa nykyisellään 56 eri lippukuntaa. Kantolan edustama lippukunta saa avustusta myös kaupungilta ja avustus meneekin yleensä suoraan tilavuoriin.

Eräs osallistuja muisteli partiossa oppimiaan solmuja. Muistin syövereistä putkahti ilmoille muun muassa siansorkka ja merimiessolmu. Toinen osallistuja kysyi, että vieläkö partiohuudot ovat voimissaan? Kyllä ovat, vastasi Kantola. Kolmatta kiinnosti, että vieläkö partiossa käytetään Jaakko Kolmosenkin tunnetuksi tekemää hattua, Väiskiä? Kantolan mukaan hatun käyttö ei kuulu enää viralliseen ohjeistukseen, mutta esimerkiksi ulkomaan leireillä vanha sinivalkoinen malli on helppo tapa erottautua. Joku muisteli oppineensa partiossa myös tupakoimaan.

Erästä osallistujaa kiinnosti tietää, onko nykypäivän partiolaisilla kännykät mukana kaiken aikaa? Kantola kertoi, että yleensä etukäteen sovitaan, miten toimitaan: voidaan joko porukalla päättää, että kännyköihin ei kosketa koko iltana tai jopa niinkin, että kännykät jätetään tyystin kotiin. Toinen osallistuja piti tapaa hyvänä, edeltävän päivän messussa kun näytti monella nuorella olevan nappulat korvilla. Entä onko harrastajamäärät vähentymään vai lisääntymään päin? Kantolan mukaan läntisellä pääkaupunkiseudulla on enemmänkin vetäjäpula.

Yksi partiolaisten isä oli vakaasti sitä mieltä, että partiolaisuus antaa hyvät eväät elämässä pärjäämiseen. Talkoohommat myös hitsaavat vanhempia yhteen. Hän koki, että tätä nykyä vanhemmat osallistuvat enemmän käytännön järjestelyihin, eli esimerkiksi varusteiden kantamiseen ja huoltamiseen. Ennen vanhaan saattoi riittää, että vain jätti lapset leirille ja tuli parin päivän päästä hakemaan. Hänen mukaansa partiolaiset ovat silti edelleen oma-aloitteisia, ja partiolaisuuden suurin oppi on kaverista huolta pitäminen.

Eräs osallistuja muisteli kaiholla partiolaisena tehtyjä retkiä. Hänen lippukunnassaan tavoitteet olivat korkealla ja jopa Kolillekin pyöräiltiin. Päivässä saatettiin taittaa jopa 150 kilometrin matka, vaikka maantiet ja myöskin polkupyörät olivat paljon heikommalla tasolla mitä nykyään. Kovatkaan pakkaset eivät haitanneet ulkona yöpymistä. Eräällä kertaa kipinämikko nukahti ja jonkun kengänpohjat sulivat kamiinan äärellä. Kuvetta kaivamaan joutunut isä tuumasi harmissaan, että hotelliyökin olisi tullut halvemmaksi.

Loppuun veisattiin virsi #30: Maa on niin kaunis, jota partiolaiset veisaavat muulloinkin kuin vain joulun aikaan.

Kiitos Panulle kattavasta alustuksesta!

Lue lisää:

Hypähdä takaisin arkistoon tästä.